Luteita on totuttu pitämään pieninä ja kiusallisina silloin vanhaan aikaan,
jolloin huoneissa elävät pikkuiset verenimijät iskivät yöllä ihmisten kimppuun.
Vähemmässä määrin näitä enään on niinkuin Irwinin laulun Ryysyrannassa aikoinaan.
Metsässä ja puutarhassa on kylläkin suurempia ja toinen toistaan kauniinpia lutikoita.
Lapsena mansikoissa ja vadelmissa "jokin" maistui aika pahalle
ja se taisi olla marjalude.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.