Erilaisten haasteiden kohtauspaikka minun silmin nähtynä kameran linssin takaa. Omat mietteeni asiasta saattavat löytyä kuvien viereltä jossakin muodossa. Kuvat ovat omia ottamiani ja runot omia kirjoittamiani. Muistathan tekijäoikeudet.
MAKRO

Kaskaan " kutuvaahtoa "

harakankellon varressa

Näin voi käydä sateella.
En tiedä onko tällainen virallinen merkki,
mutta tarpeellinen varoitus ainakin tässä paikassa.
Mukava pysähdyspaikka 54- tien varrella .

Tälle "pajutoukalle" oli tarttunut kaksi pientä etanavauvaa salamatkustajiksi selkään.
Kesällä niitä on julmetun paljon, nokkosvarret mustanaan mustaakin mustempia kiipijöitä.
Rouskutus vain kuuluu, jos on tyyni sää.
TUOKSU

Mitähän jos ...
Kaksi sanaa,
ei enempää.
Ruska tietää,
silloin mennään
lenkille metsään.
Uusi on paikka
ja uusi tuoksu.
Nopea on juoksu,
vain muutama loikka.
Tarzanin Jane korkealla,
kurkkii pöllikasan reunalla.
Emäntä tuoksun tuon tuntee
tietäen, mitä se tarkoittaa.
PIHKAA ON,
hän huokaisee.
RUSKAA ei pelota, haluaa
kaikkea kokeilla, se uskaltaa.
Tassut on pihkassa, se on totta,
mutta miten tuo poistetaan, jotta
ei hauska leikki poruksi muuttuis.
Ei pelkoa, että emäntä suuttuis.
MUTTA
vesi ei kyllä varmaankaan auta,
pitänee kai mennä apteekin kautta.
pm - 12

Murkut viihtyvät keväällä pihlajan avautuvissa silmuissa.
Jotain makeaa niissä varmasti on.
TEEMA
"Kuivunut PYSÄKÖINTIMERKKI"

Auringonpaiste ja säiden vaihtelut
irrottavat maalin merkistä ja se hilseilee.
MAKRO




Minkähän takia nuo värit muuttuu kun niitä pienentää ja rajaa.
Punainen raitakin oli tummaa pinkkiä, mutta nyt se on ihan toista
ja sininen näyttää mustalta.
Tiekokouksessa olin lapsuuskotini naapurissa,
josta kuvasin tämän kollaasin värit.
















