Helmikuu 2011

1296586011_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

SURU

Sinulla on musta puku.

Saavut joskus yllättäen

joskus tutustut minuun pikkuhiljaa.

Lamaannun, minua pelottaa.

Sitten huomaankin,

otat "suojelukseesi",

tarjoat vahvan olkapään,

jota vasten voin

turvallisesti itkeä, kirotakin.

Kestät kaiken, pysyt rinnallani,

sillä tunnethan minut läpikotaisin.

Aikojen päästä,

sopivana hetkenä

kerrot minulle valosta,

tuot elämääni ilonpilkahduksi

ja kuljetat minut toivon puutarhaan.

Siellä saan astella rauhassa,

tutkia sisintä itseäni.

Jonain päivänä

kun olen tarpeeksi vahva,

irroitat otteesi

ja katsot minua lempeästi.

Sanot;

uskoinhan sinuun,

tästä selvitään !

Aamuruskon noustessa

jatkat matkaasi

ja toivotat

elämänmakuisia päiviä !

...

Surukin voi olla ystävä, tukija,

huomaamaton rinnallasi kulkija.

 

pm - 11


1264009331_img-d41d8cd98f00b204e9800998e