Tämä tupaantuliaisiskiulu "ravistu" aina lämpimässä,
joten se saa nyt palvella ihan toisessa muodossa meitä,
pihakukkien kukkaruukkuna.
************
Mene sinä sieltä,
minä menen täältä
niin ei eksytä tieltä.
Meillä on nuttu päällä.
"Tavataanhan pian
niin lämmin tulee.
Olenkin jäässä ihan,
nenää pakkanen puree.
....
Mieleen tulee muutakin,
se on juttu vanha.
Vastaus viittaa jonnekin
ja palaa ajatuksiin
tuo mummolan sauna.
Siellä löylyä puisesta
kousulla kiukaalle
perin kuumalle
viskottiin kiulusta.
Siinä oli "kahleet"
ihan itsetehdyt
taipuisat vanteet.
Kiulu paljon nähnyt.
Sytytyksiä monenlaisia,
löylynottajia kaikenlaisia.
Monia lapsenpäästöjä,
pestyä, puhdasta pyykkiä.
Iloa ja joskus ehkä suruakin,
puhtautta varmasti paljonkin.
********
Vastaus on taas arvoitus,
mutta vastaan kuitenkin,
että
kiulun, pytyn tai tynnyrin vanteet.
ps. ensin kyllä tuli mieleen toi nuttu, takki,
mutta erisuuntiinmeno ja tamminen toi mieleen nuo lapsuuden sillipytyt,
joita meilläkin pidettiin virtaavassa purossa.
Ei ollut kiva leikkiä kevättulvilla kun koko tienoo haisi sillille.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.