Tämä tupaantuliaisiskiulu "ravistu" aina lämpimässä,

joten se saa nyt palvella ihan toisessa muodossa meitä,

pihakukkien kukkaruukkuna.

************


Mene sinä sieltä,

minä menen täältä

niin ei eksytä tieltä.

Meillä on nuttu päällä.


"Tavataanhan pian

niin lämmin tulee.

Olenkin jäässä ihan,

nenää pakkanen puree.


....


Mieleen tulee muutakin,

se on juttu vanha.

Vastaus viittaa jonnekin

ja palaa ajatuksiin

tuo mummolan sauna.


Siellä löylyä puisesta

kousulla kiukaalle

perin kuumalle

viskottiin kiulusta.


Siinä oli "kahleet"

ihan itsetehdyt

taipuisat vanteet.

Kiulu paljon nähnyt.


Sytytyksiä monenlaisia,

löylynottajia kaikenlaisia.

Monia lapsenpäästöjä,

pestyä, puhdasta pyykkiä.


Iloa ja joskus ehkä suruakin,

puhtautta varmasti paljonkin.

********

Vastaus on taas arvoitus,

mutta vastaan kuitenkin,

että
 kiulun, pytyn tai tynnyrin vanteet.

ps. ensin kyllä tuli mieleen toi nuttu, takki,


mutta erisuuntiinmeno ja tamminen toi mieleen nuo lapsuuden sillipytyt,

joita meilläkin pidettiin virtaavassa purossa.

Ei ollut kiva leikkiä kevättulvilla kun koko tienoo haisi sillille.